Job 11

Soofar syyttää Jobia teeskentelystä

1 Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:

2 "Jäisikö suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla vanhurskas? 3 Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin että saisit pilkata eikä kukaan saattaisi sinua häpeään? 4 Sanothan: 'Opetukseni on selkeää, ja olen puhdas silmissäsi.' 5 Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan 6 ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että sinulle olisi tarvinnut tuoda viisautta kaksi kertaa enemmän, että huomaisit, että Jumala on unohtanut syntejäsi. 7 Tutkimallako löytäisit Jumalan tutkimattomuuden ja yltäisit Kaikkivaltiaan täydellisyyteen? 8 Se on korkea kuin taivas – mitä voit tehdä, syvempi kuin helvetti – mitä voit ymmärtää? 9 Se on pitempi kuin maa ja laajempi kuin meri. 10 Jos hän kääntäisi ne toisinpäin tai peittäisi tai kokoaisi yhteen, kuka voi saattaa sen ennalleen? 11 Sillä hän tuntee turhuuden miehet ja vääryyden hän näkee tutkimattakin. 12 Tyhjä mies viisastuu, vaikka ihminen syntyy villiaasin varsana. 13 Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa – 14 mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi 15 – silloin saat kohottaa kasvosi ilman häpeän tahraa, olet luja etkä pelkää. 16 Silloin sinä unohdat vaivasi ja muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois. 17 Elämäsi nousee keskipäivää kirkkaampana, pimeänkin aika on kuin aamu. 18 Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet – käyt turvallisesti levolle, 19 asetut makaamaan kenenkään pelottamatta, ja monet kääntyvät puoleesi. 20 Mutta jumalattomien silmät raukeavat, turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on kuin huokaus."